Siionin vanhinten pöytäkirjat ovat todellisia

 

 

Pöytäkirjojen varsinainen alkuperä juontaa juurensa huhtikuussa 1903 tapahtuneesta Kišinjevin pogromista kun paljastui, että juutalaisyhteisö oli rituaalisesti murhannut ei-juutalaisen lapsen. Muistakaa Venäjän keisarikunnassa rabbi Mendel Beilissin tapaus, joka koski kymmenvuotiaan lapsen, Andrei Youshchinskyn, rituaalimurhaa. Beilss myönsi, että se oli osa tsaarin vastaista mustan magian rituaalia, johon koko juutalaisyhteisö osallistui. Todistajat tunnistivat Beilssin syylliseksi, joka johti Andrein kidnapannutta juutalaisjoukkoa:

Kyseessä oli siis tapahtuma ja kauhutapaus, joka synnytti ei-juutalaisväestön luonnollisen suuttumuksen juutalaisyhteisöjä kohtaan ja kapinan niitä vastaan. Ja Englannista Venäjälle oli numero yksi lueteltu syy pogromien ja juutalaisten karkottamisen taustalla. Kun tämä tapahtui uudelleen Kishinevin pogromin yhteydessä. Juutalaisyhteisössä, joka oli jumissa paikallisten kapinan takia. Asiakirjan löysi itse asiassa yksi asianosaisista ja toimitti sen paikalliselle kustantajalle, Krushevanille, joka julkaisi ne.

Kuten tohtori Radl osoittaa:

Näin ollen voimme nähdä, että jos poistamme pöytäkirjoja ympäröivät myytit ja legendat ja asetamme ne sitten historialliseen kontekstiinsa käyttämällä sitä, mitä tiedämme niistä: voimme itse asiassa rajata, mikä pöytäkirjojen lähde alun perin oli. Kyseessä on juutalaisasiakirja, jonka pogromistit olivat saaneet takaisin Kišinevistä ja jonka Krushevan antoi Krushevanille, joka sitten julkaisi sen Odessan tuomioistuimen toimivallan ulkopuolella. Odessan tuomioistuin etsi keinoa nostaa syytteet häntä vastaan (ja pöytäkirjat olisivat sopineet siihen), minkä vuoksi de Michelis epäilee oikeutetusti asiakirjan olevan peräisin pogromistien piireistä.....

Nyt tiedämme melko paljon Kishinevin pogromista ja siitä, että se tapahtui lähellä sionistisen toiminnan tärkeintä keskusta, Odessaa, (95) jossa Vladimir Jabotinsky piti ensimmäisen luentonsa äärimmäisestä sionistisesta muunnelmastaan, revisionistisesta sionismista, 7. huhtikuuta kuultuaan pogromista. (96) Tiedämme, että esimerkiksi suuri määrä juutalaisia Toora-kääröjä häpäistiin ja että pogromistit veivät juutalaisilta suuren määrän rahaa, tavaroita ja esineitä itse pogromin aikana. (97)

Nyt kun on suora yhteys pöytäkirjojen ensimmäiseen toimittajaan, joka oli Venäjän keisarikunnan sionistisen liikkeen tärkeä keskus (jossa muodostui äärimmäisiä muunnelmia; kuten revisionistinen sionismi) ja josta tiedämme, että juutalaisille tärkeitä esineitä joko vahingoitettiin tai vietiin. Voimme tehdä melko vallankumouksellisen ehdotuksen: lähdeasiakirja, johon Krushevanin painos perustui, oli itse asiassa otettu Hisinjevin pogromista ja että se oli jonkinlainen sionistinen asiakirja tai paikallinen suunnitelma.

Krushevan suojellakseen itseään vainolta ja pidätykseltä, koska hänellä oli jokin yhteys pogromiin jossa ihmisiä pidätettiin ja asetettiin syytteeseen. Yksinkertaisesti laittoi toisen lähteen, joka oli agentti Pariisissa, suojellakseen itseään. Kuitenkin toinen ja laajimmin julkaistu, kristillisen mystikon, Niluksen, kopio pöytäkirjoista. Kirjassaan "Suuri ja pieni". Julkaistu vuonna 1905, jossa viittaukset Tooraan [Vanha testamentti] on poistettu ja viittaukset juutalaisiin, jotka ovat Kristusta vastaan, on lisätty, sekä viittaukset vapaamuurareihin on lisätty yhdessä Nietzscheä ja Darwinia koskevien lausuntojen kanssa. Yleisesti ottaen on lisätty lisää. Niluksen vuoden 1914 painos, jonka julkaiseminen oli jälleen voimakkaasti muokattu ja muutettu. Tässä kohtaa oli plagioidun materiaalin merkittävä lisääntyminen. Niluksen painokset ovat niitä, joita "paljastajat" käyttävät mielellään, ja suurin osa niihin liittyvästä sekaannuksesta johtuu tästä. Juutalainen neuvostojärjestelmä meni jopa omiin äärimmäisyyksiinsä luodakseen lisää antipropagandaa pöytäkirjoja vastaan 1920-luvun alussa, koska tämä asiakirja on heille suuri uhka. Yhdeksänkymmentäluvulla ja vuosituhannen alussa venäläiset akateemikot ja tutkijat ovat myös julkaisseet teoksia, jotka osoittavat pöytäkirjojen olevan aitoja.


Lähde:
 Dr .Radlin blogi:
http://semiticcontroversies.blogspot.com
(kääntäjän huomio: Blogi saatavilla vain wayback machinen avulla tällä hetkellä)

Joy of Satan -foorumeiden kannanotot